Muotoilupelit — aloittelijan opas
Tämä blogi on tiivis pikaopas aloittelijalle muotoilupelien maailmaan. Jaan kokemuksiani ja oivalluksiani sekä rohkaisen kokeilemaan pelejä, vaikkei olisikaan palvelumuotoilija tai aihe on ihan uusi.
Koin muotoilupeliherätyksen keväällä 2018. Silloin sain ensimmäisen kerran kokeilla Vantaan kaupungin versiota Atlas-pelistä. Kerron tuosta pelistä lisää myöhemmin tässä blogissa. Tuona kokeilukertana peliporukkani suunnitteli tapahtuman toimijoineen, sisältöineen ja markkinointeineen. Seuraavana aamuna edistimme tapahtumaa suunnitelmien mukaan. Olin myyty.
Tuo ei ollut ensimmäinen muotoilupelikokemukseni. Mutta sain oivalluksen: tätä voisi käyttää töissä, tällä saa aikaiseksi asioita niin, että matka kohti päämäärää on innostava ja toivottavasti hauska.
Muotoilupelit. Mitä niillä voi tehdä?
Muotoilupelit tarjoavat suunnitelmallisen, leikillisen, aikataulutetun sekä erityisesti strukturoidun tavan jonkin asian tekemiseen.
Muotoilupelin avulla saa lyhyessä ajassa kokemukseni mukaan enemmän ja konkreettisempaa aikaan kuin ilman peliä – esimerkiksi tavanomaisemmin työpajamenetelmin. Tällaisen tehokkaan aikaansaamisen edellytyksenä on kuitenkin selkeä kehittämiskysymys.
Jos ei ole konkreettista käsiteltävää kysymystä, muotoilupeli täyttää paikkansa keskustelun herättäjänä tai uudenlaisiin ajattelutapoihin innostajana.
Mikä on muotoilupeli?
Muotoilupeli on yhteiskehittämisen menetelmä, joka on tehty pelin muotoon. Muotoilupeleistä löytyy useimmiten lautapeleille tyypillisiä asioita: jotakin käsin kosketeltavaa, lisäksi usein pelilauta ja aina jonkinlaiset säännöt. Muotoilupelejä yhdistää leikillinen tekemisen tapa.
Tarjolla on hyvin erilaisia muotoilupelejä ja niitä kehitellään eri tarkoituksiin koko ajan lisää. On olemassa useita valmiita pelejä. Muotoilupeli jotakin tarkoitusta varten voidaan myös kehitellä yhdessä esimerkiksi osana palvelumuotoiluprojektia. Pelejä on tehty yhdessä esimerkiksi lasten ja nuorten kanssa, jos on haluttu kehittää jotakin heitä koskettavaa toimintaa.
Usein muotoilupelin pelaamiseen tarvitaan mahdollistaja eli fasilitaattori, joka pitää pelin oikeassa suunnassa. Muotoilupelien peluuttaminen eli fasilitaattorina toimiminen vaatii hiukan uskallusta, mutta vain hiukan. Itse toimin ensimmäisen kerran Atlas-pelin fasilitaattorina yhden kokeilupelin jälkeen.
Osallistujalta muotoilupelin pelaaminen tarvitsee avoimen mielen, aikaa keskittyä pelaamiseen, uskallusta puhua ja erityisesti ajatella ääneen sekä halua kuunnella muita pelaajia.
Ja yksi tärkeä juttu. Muotoilupelissä voittaja ei ole yksittäinen pelaaja. Peliporukka yhdessä voittaa onnistumalla yhteisessä keskustelussa ja pelin loppuun saattamisessa.
Käytännön vinkkejä muotoilupeleihin tutustumiseen ja niiden käyttöön
Jos aihe kiinnostaa, siitä kannattaa ottaa selvää ja kokeilla itse. Mutta lukeminen ei riitä, pitää päästä pelaamaan. No, miten pääsee pelaamaan? Keräämällä joukon kiinnostuneita ja kokeilemalla.
Mistä muotoilupelejä löytää? Tavalliset kaupat eivät myy niitä. Vastaus on: helpoiten internetistä. Suurin osa laajaan käyttöön sopivista muotoilupeleistä on ilmaiseksi ladattavissa netissä.
Tämä tarkoittaa, että itse peli pitää joko tulostaa tai painattaa. Painatus kannattaa, jos pelille on tulossa monta käyttökertaa. Käytännön vinkki, jonka sain painofirmalta: tilaa peli painettuna pöytäliinakankaalle (kerni). Todellakin toimii! Pelilaudan voi tarpeen mukaan pyyhkiä puhtaaksi ja kääriä tiiviille rullalle vaikka miten monta kertaa.
Esimerkiksi näillä peleillä pääset hyvin alkuun. Huom. omat vinkkini ovat erityisesti toiminnallisten projektien ja viestinnän maailmasta.
- Atlas-peli on alun perin kehitetty Aalto-yliopiston johtamissa tutkimusprojekteissa. Atlas-peli on erityisen hyvä yhteiskehittämisen kysymyksiin. Sillä voi myös suunnitella projektin. Pelin voit ladata suomenkielisenä julkishallinnon käyttöön sopivana versiona Vantaan Smartlabin sivuilta [PÄIVITYS 3/2020: Smartlabia ja Vantaan Atlasta ei ei enää löydy verkosta, lisätietoja suomenkielisestä versiosta alta]. Pelin englanninkielinen versio löytyy pelinkehittäjä Roosa Melkon sivuilta. Atlas on jaettu sellaisella Creative Commons -lisenssillä, joka mahdollistaa pelin kehittämisen edelleen yhä uudenlaisiin konteksteihin. Kiinnostaisiko sinua olla mukana kehittämässä pelistä seurakuntaversiota? Laita viestiä! [PÄIVITYS 3/2023: peliversio on yhteiskehitetty toimivaksi, mutta sen jakelu laajemmin on vielä selvityksessä. Lisätietoja blogissani.]
- Osallisuuden kysymyksiin herättelee Helsingin kaupungin osallisuuspeli tai Kuntaliiton yksinkertaistettu versio osallisuuspelistä. Näiden molempien pelien takana on Hellon yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Kuntaliiton toimijoiden kanssa. Pelit on laadittu ajatellen niitä, joiden tulee omassa työssään miettiä osallisuuden kysymyksiä.
Näiden lisäksi on monia muita pelejä, joita kannattaa kokeilla. Tällaisia pelejä ovat esimerkiksi:
- Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitetty CoCo Cosmos (maksullinen peli), joka on tarkoitettu yhteiskehittämisen työkaluksi
- TivoliUtopia-keskustelupeli, joka on tarkoitettu ilmiöiden lähestymiseen pelillisin keinoin.
- Digikompassi julkishallinnon toimijoiden, esim. kuntien digitalisaatioon liittyvän uudistumisen pohdintaan
- Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin peli Osbu löytyy neljällä kielellä
Käytännön vinkkejä pelisessioon
Tässä osiossa annan yksinkertaiset toimintaohjeet muotoilupelituokion järjestämiseen.
Ennen pelaamista
- Muista: osallistujat ja heidän tarpeensa ensin. Jos et tunne pelaajia ja pelaamisen taustalla olevaa tarvetta, kysele asiaa tuntevilta. Valitse menetelmä osallistujien ja käsiteltävän asian mukaan.
- Varaa pelaamista varten sopiva tila. Tilassa tulee olla pöytiä, joiden ympärille pääsee peliporukka niin, että jokainen näkee pelin.
- Lue peliohjeet. Ne auttavat sinua miettimään, mitä kaikkea tarvitset pelin mahdollistamiseksi.
- Varmista, että sinulla on sopiva määrä pelejä ja niiden fasilitaattoreita. Useimmiten 3–5 pelaajaa per peli on hyvä määrä ja kutakin peliä kohti on hyvä olla joku, jonka tehtävä on fasilitoida peliä. Pelit ovat tässä suhteessa erilaisia, esim. Atlas-peliin tarvitset osaavan fasilitaattorin, kun taas kaupungin osallisuuspelissä pääsee ohjeiden pohjalta pitkälle.
- Suunnittele pelin aikataulutus ja yleinen tavoite.
Pelipäivänä
- Tarkista, että pelissä on kaikki tarvittavat osat.
- Monissa muotoilupeleissä tarvitaan itse pelin lisäksi post-it-lappuja ja kyniä. Varaa niitä tarpeeksi mukaan.
- Tule pelipaikalle ainakin 30 minuuttia ennen peliä. Levitä peli ja sen osat paikoilleen, varaa kyniä ja post-ittejä kunkin pelaajan luo. Tarkista, onko peli sellainen, että sen pelikortit kannattaa järjestää etukäteen. Esim. Atlas-pelin kortit kannattaa järjestää pinoihin sen mukaan, että pelisession tavoitteen kannalta tärkeät kortit tulevat päällimmäisiksi eli ne pääsevät varmasti mukaan peliin.
- Toivota pelaajat tervetulleeksi ja kerro pelaamisesta sekä pelitilanteen kulusta ja aikataulusta. Kerro, että sinä huolehdit aikataulussa pysymisestä.
- Käykää yhdessä läpi pelitilanteen tavoitteet niin, että kukin saa kertoa omista tavoitteistaan.
- Pelatkaa peliä sen sääntöjen puitteissa.
- Rohkaise pelaajia kertomaan ajatuksistaan ääneen. Suurin osa muotoilupeleistä tähtää keskustelun avulla tapahtuvaan yhteiskehittämiseen ja sitä ei tapahdu, jos ajatuksia ei kerrota.
- Huolehdi, että jokainen pääsee ääneen.
- Ohjaa peliä eteenpäin, jos se tuntuu jumiutuvan.
- Pidä aikataulusta huolta.
- Sopikaa pelin lopussa, mitä tapahtuu seuraavaksi.
- Huolehdi, että pelitulos dokumentoidaan. Hyviä dokumentointimenetelmiä ovat videot ja valokuvat, joiden sisällön joku lupautuu avaamaan muille.
- Käsitelkää yhdessä pelin alussa määritellyt tavoitteet: toteutuivatko ne?
- Kiitä pelaajia.
Lisää muotoilupeleistä
Pelillistäminen on ollut Suomessa ja maailmalla innostava tutkimuskohde erityisen tiiviisti viimeisimmän kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi Atlas ja CoCo Cosmos ovat suomalaisten tutkimushankkeiden tulosta, samoin monet muut muotoilupelit. Peleistä löytyy lisätietoja suomeksi esim. halusanoilla ”pelillistäminen”, ”muotoilupeli”, ”designpeli”, ”suunnittelupeli”.
Julkishallinnossa, myös kirkossa, toimivista muotoilupeleistä löydät tarkempaa tietoa esim. Anni Leppäsen blogista Muotoilupelit julkishallinnossa. Osallistuin Annin kanssa samaan verkkoyhteisö Julkis-muotoilijoiden pelisessioon muutamia viikkoja sitten.
Tulevissa kirjoituksissani käsittelen palvelumuotoilua niin kirkossa kuin kaupunkilaisille. Seuraavan kirjoituksen aiheena on “Mikä on palvelumuotoilija?”
Eeva Salonen on kirkollinen kehittäjä, innostuja ja innostaja. Eeva työskentelee projektipäällikkönä Helsingin seurakuntien yhteisessä seurakuntatyössä erilaisten kehittämiskysymysten parissa.
Eevalla on yli 15 vuoden kokemus kirkollisista kehittämistehtävistä, markkinoinnista ja tapahtumatuotannosta.
